Entäs mitäs synonyymejä keksitte hyödyttömälle, turhantarkalle lokeroinnille?

Pilkunnussinta, vanhin mahdollisista.

Listaa lähtee...

-Taru Sormusten herrasta (kahteen kertaan) (Tolkien)
-keskeneräisten tarujen kirja (Tolkien)
-Musta Haltia trilogia (R.A. Salvatore)
-Jäätuulen laakso trilogia (R.A. Salvatore)
-Drowin perintö trilogia (vai olikohan se neli-osanen sarja?) (R.A. Salvatore)
-Joku muu R.A. Salvatoren Drizzt trilogia. Nimiä en nyt muista.
-Metsästäjän miekat trilogia (R.A. Salvatore)
-Noitakuninkaan lupaus (R.A. Salvatore)
-Haltialaulu (Elaine Cunningham)
-Valtaistuinpeli (kirjailijaa en muista)
-DaVinci koodi, kirjailijaa tuskin tarvitsee mainita
-Sieluun isketty tikari (Tämänkään kirjailijaa en muista)
-First and only (Dan Abnett)
-Warriors of Ultramar (en muista)
-Verkostoitunut ihmiskunta (Joku Harvard professori)

Nuo ovat siis kirjat jotka ovat mielestäni hyviä. Lukuisia muitakin kirjoja on tullut luettua. Nuo joiden kirjailijoita en muistanut ovat kyllä sen verran hyviä että kai noita sarjoja jossain vaiheessa pitää jatkaakin. Maailma ei ikinä pääse eroon meistä Fantasia nörteistä .

Pottereita joskus naskina, Taru Sormusten Herrasta trilogia, Goosebumps sarjaa, Stephen Kingin uinu uinu lemmikkini, Hemingwayn kenelle kellot soivat, vanhaa Aku-Ankkaa hyllyllisen ja taskukirjoja vähintään sama määrä, Tex-willereitä, Korkkareita aivan hervottomasti, jokin roomalaisesta antiikin kulttuurista kertova melkoisen kattava teos, Esa anttalan hopeaa rajan takaa, Sinun tähtesi allstar tjms., PALJON kaikkea muuta, nuorten kirjoja, joitain kauhurainoja, jne. JA PASKA-ANKKA!



Kingistä tykkäsin paljon, pitäisi joskus nauttia nämä perus I.T.-pellet jne. Hemingwaykin on ihan leppoisaa, mutta joskus käy tylsäksi. Fantasiaa koitin muttei uponnut, joskin jotkin ihan mielenkiintoisia. Nyt luen melkoisen isoa teosta Kolmannen valtakunnan noususta ja tuhosta, pääaiheena kansallissosialismi silloin kun se vielä kukoisti.

Viisikko.

Ah, viisikko, tuo niin ihana kirjasarja, jota voi helposti kuvailla: "Anne, Dick, Leo ja Pauli ja heidän koiransa Tim syövät liikaa." Tästäkö aikamme syömishäiriöt kumpuavat? Wikipedia muuten väittää, että "Kun Englanti alkoi 1960–1970-luvulla muuttua yhä monikulttuurillisemmaksi yhteiskunnaksi, useat kirjastot poistivat hyllyistään Blytonin teoksia, pitäen niitä sanavarastoltaan heikkoina, rasistisina, seksistinä ja snobbimaisina." Harva meistä tiesi olevansa rasistinen ja seksistinen snobi. Mielenkiintoista olisi lukea joskus syvempi analyysi Enid Blytonin teoksista, jos vain olisi aikaa, ja sellainen löytyisi suomen kielellä. Englanniksihan löytyy ainakin: Enid Blyton and the mystery of children's literature / David Rudd.

No itse luen Jorma Ranivaaran kirjoja, mutta olen ajatellut Ilkka Remeksen kirjojen lukemista, ja muutenkin lukea jotakin kirjoja.
Luin nimittäin yli sata sivuisen kirjan viimeksi vuosi sitten...

[EDIT] Kävin tänään kirjastossa ja lainasin "ohiampujat". Varsin mielenkiintoinen kirja.

On tullu luettua koko Tolkienin tuotanto. Varsin hyviä kirjoja vaikka onkin vähän raskasta luettavaa. Salvatorelta olen lukenut kaikki forgotten realms sarjan kirjat. Kyseinen äijjä on varsin hyvä kirjoittamaan taistelukohtauksia mutta kirjojen juonet toistavat aika pahasti toisiaan. Lisäksi ärsyttää kyseisen kirjailijan tapa vuorotellen tappaa ja herättää henkiin päähenkilöt.

Margaret Weis ja Tracy Hickman taas ovat tehneet hyvää työtä Dragonlancen kanssa ja onnistuneet luomaan monta kirjaa hyvää perus fantasiaa. Kuoleman portti sarja kannattaa myös ehdottomasti lukea.

Erityis maininnan ansaitsee myös Robert Jordanin ajan pyörä sarja josta olen lukenut kaikki suomessa ilmestyneet 23 osaa. Luettavaa tuossa tosiaan riittää jonkin verran kun kaikki noi kirjat on suunnilleen 500 sivusia. Siitä tulee nopeasta laskettuna noin 10 000 sivua stooria . Kyseinen sarja on vaan tuntunut paranevan loppua kohden. Harmi vaan että kahta viimestä osaa joutuu vielä odottamaan pari vuotta.

Fantasia puolelta on myös tullut luettua Tad Williamssin taru kolmesta miekasta joitakin warhammer kirjoja ja muutama harry potteri.

Muista kirjoista kärkeen nousee Robin Cookin kirjat joilla on kylläkin taipumus aiheuttaa sairaala kammoa. Hyviä ovat myös Kolme muskettisoturia, Robinson crusoe ja Tom Clansyn rainbowsix.

Ehkäpä paras on kuitenkin Eiji Yoshikawan Musashi joka kertoo Miyamoto Musashin elämästä. Musashia pidetään yhtenä japanin kaikkien aikojen parhaista miekkamiehistä jolla muunmoassa on yli 60 vahvistettua kaksintaistelu voittoa. Kirja on yli tuhat sivunen ja se on tullut luettua jo kolmeen kertaan läpi. Suosittelen jokaiselle joka on vähääkään kiinnostunut japanin historiasta tai samurai perinteestä lukemaan kysesisen kirjan.

Itse olen lukenut Musashin. Huhuh, mikä teos.
Se on erittäin hyvä kirja, vaikkakin äärimmäisen raskasta luettavaa. Oli pakko pitää taukoja aina välillä, kun meinasi melkein hengästyä.
Tästä ''raskaudesta'' johtui myös se, että kirjan loppupuolella oli hieman hankala muistaa alkupään tapahtumia, ja jotkut hahmojen taustat tulivat mieleen vain sumeina. Kuitenkin, vaikkakin on yli 1000 sivuinen, kannattaa lukea. Suosittelen.

H.P. Lovecraftin novellit ovat jotain aivan mahtavaa luettavaa. Hän jos joku osasi kirjoittaa koukuttavaa ja kiehtovaa tekstiä. Kirjoissaan Lovecraft usein vain hienovaraisesti vihjailee ja lukijan mielikuvitus hoitaa loput. Tämän kun yhdistää 1900-luvun alun tunnelmaan ja ilmaisuihin, on kyseessä todellakin lukemisen arvoisia novelleja. Muutaman Kingin romaanin ja novellin olen lukenut. Pidin, mutta ei pääse lähellekään Lovecraftia. Kyllähän Lovecraft muutaman romaaninkin taisi tehdä, tosin niiden pituus ei juurikaan novelleista eroa.

Harmi vain että tämän paikkakunnan pienessä kirjastossa ei ole varmaankaan aivan kaikkia novellikokoelmia. Mieli tekisi omistaa näitä kirjoja mutta Lovecraftin tuotantoa on vähän vaikea löytää uutena suomenkielisenä. Ja näin vanhaa englanninkielistä tekstiä on kuulemma aika tuskaista lukea. Huuto.netissähän näitä näkee usein myytävän, mutta kun nämä ovat aika haluttua tavaraa, hinnat kohoavat aika ylös.

Muita hyviä kirjoja ovat Remeksen teokset, aiheet ovat mielenkiintoisia ja käänteitä löytyy. Huonona puolena voisin mainita tietynlaisen ennalta-arvattavuuden, tuntuu kuin kaikki kirjat seuraisivat tietynlaista kaavaa.

Olen lukenut Tolkienilta TSH:n, Hobitin, Roverandomin, Silmarillionin ja Maamiehen ja lohikäärmeen.

Muita kirjailijoita: C.S Lewis, Eoin Colfer, Agatha Christie, Dan Brown, sir Arthur Conan Doyle, J.K Rowling jne.

Kun tein esitelmän Pentti Haanpäästä, huomasin, että hänen kirjat ovatkin hyviä.