Tahtoisinpa silti nähdä ihan konkreettisen lähtönopeusvertailun. Ymmärrän toki teoriassa, mutta en silti pysty näkemään todennäköisesti marginaalisen lähtönopeusvaihtelun pienentämistä isompana plussana kuin mitä miinuksia alumäntä antaa.

Jossain ihan poskettomissa tulinopeuksissa mäntää on hyvä keventää, mutta siinä kohtaa tarkkuus tuskin muutenkaan on ykkösprioriteetti. Saahan noita lukuja vertailtua, kun ottaa vaan kronon ja mittaa.

Eipä kyse ole siitä, miten polykarbonaattimäntää kevennetään ruper-tasoiseen roffiin pari grammaa, vaan siitä että alumäntä on monta kertaa painavampi kuin polykarbonaattinen. Tätä kautta sen haitat ovat todennäköisemmät kuin kyseenalainen lähtönopeusvaihtelun pienentäminen, joka hyvän ilmantiiveyden ja laadukkaan jousen jäljiltä on muutenkin todennäköisesti jo kunnossa.

En jaksa toisaalta ruveta kokeilemaan, enkä enempää vänkääkkään. En vaan usko, enkä alumäntää tästedeskään kenellekään suosittele (etenkään kakkosboksiin), hähhää.

Meneekö tämmöinen akku Ca Xm177 aseeseen? http://www.pcb-airsoft.com/epages/PCB.s ... cts/GP913B

Heh, on ollut kolme vuotta ca:n m15 vietnam rifle ja laukauksia tahkottu n.50 000. Aloin eilen asentelemaan m120 virejä aseeseen ja huomasin boksissa pienen hiusmurtuman.
Kohtuu hyvin kestävät noilla tehdasvirityksillä kovaa käyttöä melko pitkäänkin.

Kysymys kuuluu kuitenkin, että sopiiko aseeseen systeman tai g&p:n rataslootat?

Millä ihmeen tehdasvirityksillä?

Ja itse kysymykseen, kyllä sopii.

Taitaa tuo tehdasviritys olla nykyään hieman vanhentunut käsite.

Ennen muinoin suoraan laatikosta 95-100m/s ampuva ase oli kova sana, kun kaikki pelasivat maruin vakio-aseilla. Nämä (mm. ca:n ja g&p:n) aseet, jotka suoraan laatikosta olivat tehoiltaan siinä m100 tasolla olivat siis tehdasviritettyjä, koska ei itse tarvinnut asetta alkaa virittämään m100 tasolle. Näin minä asian ainakin koin.
Tällaset marui-vaarit jää kehityksen jalkoihin.

Kiitos kuitenkin vastauksesta itse kysymykseen.

Hieman offtopic vielä:

Eihän ne mitään tehdasviritettyjä ole, vaan CA:n ja G&P:n vakioita jotka ovat maruita tehokkaampia.

Tilalle voi laittaa CA:n omankin varaosalootan, niin sopivuus on paras alkuperäisten osien kanssa. Viilaa kyljessä olevien ikkunoiden (josta sylinteri näkyy) kulmat pyöreiksi, niin se kestää selvästi alkuperäistä paremmin. Pyöristykset siinä on olevinaan vakionakin, mutta niissä on parantamisen varaa. Ilman viilauksia G&P:hen tai Systemaan vaihtaminen ei ole mikään oikea parannus - ihan yhtä hyviä laatikoita ne kaikki on.

Väitän silti g&p:n tai systeman laatikoita tietyllä tapaa paremmiksi.
Ca:n boksi eroaa itselläni ainakin siten, että boksin sisäkyljessä olevat "kiskot", jotka ovat tarkoitettu männän vastaaville urille ovat hieman leveämmät, kuin maruin tai g&p:n laatikoissa. Tästä johtuen esim guarderin mäntä ei sovi laatikkoon ainakaan suoraan vaan kiilautuu uristaan liian tiukasti. Aseeseen en saanut guarderin sylinterisetistäkään mitään sopimaan, kun taas g&p:n osat sopivat hienosti. Guarderin osat sopivat kuitenkin g&p:n ja maruin boksiin ilman ongelmia, joten hienoista eroa löytynee.

Ovatko muuten ca:n vakiorattaat yhteensopivia g&p:n tai systeman boksiin vai ovatko nekin oma lukunsa? Täytyy tässä punnita kaikkia vaihtoehtoja, koska lykkään aseeseen m120 virit heti kun vain saan sen uuden laatikon hankittua. Yksi hyvä vaihtoehto olisi toki salen ehdottaman alkuperäinen varaosa boksi.

Männän voi aina sovittaa paikalleen ja tiukkuus on parempi kuin ylenmääräinen väljyys. Mutjoo, makuasioita.

Eiköhän ne CA:n rattaat toimi muissakin laatikoissa. Ainakin G&P:ssä on paljon tilaa sivusuunnassa rattaille, noin puoli milliä enemmän kuin Systeman ja Maruin bokseissa.

Onko oikeasti näin, että Deep Firen boxi ja CA:n runko ei toimi keskenään? En ole muuta syytä löytänyt semin toimimattomuuteen. Mitään hajua kellään mikä saattaisi olla ?

Toisinaan on ollut niin, että boksin sijainti alarungossa, vaihdinvivun ja selector platen suhde sekä ehkä joku muu näihin asioihin vaikuttava mitta niinsanotusti kusee. Kun vaihtimen siis kääntää varmistetulta semille, selector plate ei liiku riittävän taakse. Toisinaan heitto on jopa niin pieni, että sarjalta semille vaihdettaessa semi toimii. Jos ymmärtää näiden eri osien keskinäiset suhteet tosi hyvin, voi selector platea sopivasta kohtaa veistelemällä ja/tai liipaisinkoneiston kontakteja taivuttelemalla ja/tai sitä liipaisimen liikkeen estävää keinuvipua veistämällä saada aikaan toimivan semin. Riippuu vähän siitä, millä tavalla semi ei tahdo toimia.

Kiitos tiedosta ! Pitääpä rueta tutkimaan mitenkä nuo käy tuonne. Tosin saattaahan se olla, että jää tuollaiseksi. Ei minua haittaa semin puute.

Aijoo! CA:n rungoissa on ainakin joskus ollut perän kiinnityskohdassa sellanen messinkiholkki. Holkki on ulkopuolelta kierteillä kiinni alarungossa. Kun boksi on alarungossa ja liipaisimen viereinen tappi paikallaan, vetäise messinkiholkki takaapäin tiukalle (järjen rajoissa), niin boksi asettuu mahdollisimman lähelle etuasentoa. Tää on auttanut aika usein.

Heeetkinen, nyt täytyy jo ottaa pyssy käsiin ja tutkia. Pitääpä tutkailla tuokin asia samalla kertaa. Kiitos vinkistä !