Tuo savu ajatus olisi mielestäni aika oiva, vaikka sekään tuskin tulee kovin halvaksi. Varsinkin jos niitä aikoo kylvää enemmänkin kuin muutaman sinne kylään ja muutaman tänne. Myöskin tarvikkeiden hankkiminen voi olla hieman vaikeata, sillä tietääkseni savumassaa tms. ei ihan joka paikasta saa.

Sytytys puoli voi olla myös hieman hankala hoitaa. Tietysti jos ne sytyttää jo ennen laukaisua ja ampuu savuavina ilmaan. Savupommien kranaatti osa ei enää olisikaan niin paha rakentaa, jonkin asteista putkea jossa reikiä tms. Putken täytyisi olla melkein metallia, koska sitä lämpenemistä tapahtui runsain mitoin. Joten puu ei tai pahvi ei oikein voi tulla kyseeseen. Kärki osa voisi olla jo melkein sitä puuta tai styroksia, mitä Teekkarikin jo ehdotteli ja jonnin moinen "peräsin". Tietysti tässäkin tulee ongelmaksi se lämpeneminen mitä muistaakseni ilmeni sen savumassan kanssa. Joten niitä tuskin voi ihan umpi mettään ammuskella.

Tietysti näitä tuskin olisi tarkoitus käyttääkkään missä metsikössä vaan esim. kylien, tukikohtien tms. valtaus hyökkäyksien lisä proppina.

Savua halajavat voivat tehdä massaa itse melko helposti:
Sekoitetaan massayksiköinä 1/3 osaa sokeria ja 2/3 osaa kaliumnitraattia, kannattaa käyttää tomusokeria sen paremman sekoittuvuuden takia. Seos sulatetaan haluttaessa miedolla lämmöllä ja pakataan haluttuun kohteeseen kohtuu tiiviisti. Syttyessään seos tuottaa paksua, vakoista savua runsaasti.

MUOK: En siis kehottanut ketään tekemään näin, enkä ota vastuuta jos joku kuitenkin tekee, ja teloo itsensä tai jonkun muun, eli omalla vastuulla.

Savumassaa olen nähnyt oikeastaan jokaisessa isommassa rautakaupassa, eivätkä kaliumnitraattiliuokset tässä mittakaavassa varmaan halvemmaksi tulisi.

Kiinnostaisi hieman itseänikin mistä moista saa, olen kolunnut paikkakunnan joka ainoan liikkeen missä olisi edes mahdollista ostaa tuota. Apteekissä eivät myyneet ja maatalousliikkeessä pyysi selittämään mihin tarkoitukseen ja olisi myynytkin (reilu myyjä) mutta olisi pitänyt tilata heti reippaan puoleisesti.

Itse käytin juurikin maatalouden lannoitteeksi tarkoitettua, jota sedälläni on suulit ja ladot täynnä.
Kysyitkö WolfMan kukkakaupasta? Kuuleman mukaan myös niistä saisi ostettua lannoitteeksi, ja ihan siedettävissä annoksissa vieläpä, ei tarvitsisi sitä 40 kilon säkkiä ostaa.
Niin ja unohtui aikaisemmin mainita, ehkä joillekkin tutumpi nimi aineelle on salpietari.

Kartalta koordinaatteja mittaamalla tulikomentojen antaminen on useimmiten epätarkkaa puuhaa. Vihollinen kun harvoin sattuu majailemaan juuri sen kartassa näkyvän ison kiven maastossa tai teiden risteyksessä, ym. helposti paikannettavissa paikoissa. Näppärin menetelmä maalin koordinaattien mittaamiseksi on tulenjohtopaikan koordinaattien selvittäminen monikulmiomittauksella ja siitä maalin paikka sitten sädemittauksella. Tuliaseman koordinaatit selvitetään samalla periaatteella.

Sädemittaus tehdään tunnetuista koordinaateista tuntemattoman pisteen koordinaattien mittaamiseksi. Mittaamalla suunta ja etäisyys tunnetusta pisteestä tuntemattomaan pisteeseen voidaan laskemalla tai millimetripaperille piirtämällä selvittää tuntemattoman pisteen koordinaatit.

Monikulmiomittausta käytetään kun sädemittaus ei ole mahdollista näkö- tai kulkuesteen takia joka estää suunnan ja/tai etäisyyden mittaamisen suoraan. Monikulmiomittauksessa tehdään useampi sädemittaus kiertäen maastossa olevat esteet. Tyypillisesti etäisyys on jokin vakiomitta, esim. 50m mittanaru. Mittamiehet vetävät narun kireälle maalin yleiseen suuntaan ja suunnan mittaaja mittaa narun suunnan. Sitten takimmainen mies juoksee ensimmäiseksi (tai ensimmäinen mies merkkaa paikkansa maahan ja molemmat juoksevat narun mitan verran eteenpäin) ja vetää taas narun suunnilleen haluttuun suuntaan ja suunta mitataan. Tätä jatketaan kunnes päästään haluttuun pisteeseen. Sen jälkeen näin saadut vektorit laitetaan jonoon jolloin voidaan laskemalla tai piirtämällä selvittää jonon loppupään tuntemattomat koordinaatit alkupään tunnettujen koordinaattien perusteella. Yleensä mittaus vielä suljetaan jatkamalla mittausta johonkin tunnettuun pisteeseen. Jos tunnetun pisteen koordinaatit ovat mittauksen perusteella oikein, on myös matkan varrella mitatun tulenjohtopaikan tai tuliaseman koordinaatit oikein.

Koska ampumaetäisyydet ovat alle 500m, olisi todennäköisesti helpointa jättää kartta kokonaan pois ja käyttää omaa koordinaatistoa. Tuliaseman paikka sovitaan koordinaatiston origoksi. Tästä sitten lähdetään tekemään monikulmiomittausta tulenjohtopaikalle. Muutaman sadan metrin mittaamiseen menee suunnilleen sama aika kuin matkan etenemiseen taktisen varovaisesti. Käytännössä tulenjohtaja voi mitata paikkaansa jatkuvasti joukon mukana liikkuessaan. Jos heitin suunnastetaan samalla käsisuuntakehällä(kompassilla) kuin mitä tulenjohtaja käyttää niin ei tarvitse edes murehtia kompassin korjauksista joita jouduttaisiin käyttämään kartan koordinaatistoa käytettäessä.

Tässä selitettynä saattaa monikulmiomittaus kuulostaa hankalalta, mutta todellisuudessa tämä on hyvin helppo, nopea ja kätevä systeemi. Pitää vain olla kompassi tai mielellään armeijan käsisuuntakehä jolla saadaan suunnat mitattua riittävän tarkasti. tietenkin homma pitää vähän harjoitella jotta se sujuu jouhevasti ja tarkasti. Periaattessa armeijan käsisuuntakehällä pystyy mittaamaan 5 piirun tarkkuudella joka vastaa 5m virhettä 1km matkalla. Riittänee hyvin parin sadan metrin ampumamatkoille. Intin kässäreitä saa ostettua ylijäämänä, tosin kannattaa katsoa tarkkaan, että saa toimivan joka näyttää oikein.

Pakkohan se ks-mittauksella saatava tarkkuus on oltava riittävä muutaman sadan metrin matkoille, jos se riittää vallan mainiosti useiden kilometrien ampumamatkoillekkin, oikeilla heittimillä.
Itse en näe järkeä harrastaa ks-mittausta näin lyhyille matkoille, jos on olemassa riittävän tarkat kartat, eli 1:20 000 tai siitä tarkemmat. Näistä pitäisi jo pystyä paikantamaan riittävän tarkasti niin maali kuin tuliasematkin. Tietenkin, jos haluaa hoitaa hommat niin kuin oikeastikkin niin tekee sen ks-mittauksen, tai ostaa GPS-paikantimen, mikä kuuluu myös nykyisen tulitukiryhmän varusteisiin (ei vaan ole näkynyt meillä sodankylässä) ja paikantaa sillä tuliasemat ja tulenjohtopaikan ja aikaa menee sen 17 minuutin eli kilometrin mittauksen sijasta vain sekuntti.

Mutta niin tosiaan ennen tulenjohtamista meillä pitäisi olla kyllä se heitin ja sille kranaatti. Ja mitä tähän keskusteluun kranaatista tulee, niin pitäisiköhän ensinnä suunnitella se heitin joka ampuu kranaatin x ja sitten rueta miettimään miten sitä kranaattia, joka voi olla tässä vaiheessa vaikka puupölkky, voitaisiin parantaa paremmin airsoftiin sopivaksi.

xD no, ihan hyvähän se on olla suuret linjatkin valmiina.

Ei Sikorsykään olisi saanut helikopteria koskaan valmiiksi tai valmistukseen, jos ei olisi tiennyt mihin sitä käytetään.

KS-mittaus ei ole as-käyttöön järkevä metodi. Kartta-"questimaatio" on riittävä tarkkuus.

Voiskops jo palata aiheeseen? Tää on ihan sika ärsyttävää kun kiinnostais kuulostella miten projekti etenee ni yhet lätisee jostain karttojen mittasuhteista tms.

Onko kukaan saanut mitään aikaan?

Ilman suuria, ei voi olla pieniäkään ^^

Darkus, kyllä sieltä varmasti kertoillaan, kun jotain mullistavaa saadaan aikaiseksi. Ja juurihan tässä ollaan keskusteltu varsin tärkeästä asiasta, tulenjohtamisesta, vai miten ajattelit saada ne kranaatit maaliin ilman näköyhteyttä? Ja tässä päästiinkin juuri ajatukseen ettei, kannata käyttäää ks-mittausta, jota ihka oikeat heitinmiehet käyttävät suomen armeijassa, vaan helvetin yksinkertaisempaa systeemiä, paikantaa maalit suoraan kartalta. Ja jos puhutaan kartoista on otettava myös mittakaavat huomioon, nimittäin se vaikuttaa suuresti kartan tarkkuuteen. As you know?

Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi, että voimanlähteenä voisi käyttää paintballistakin tuttuja paineilma- ja co2-pulloja? Niissähän kun on paineenkesto n. 300psi ja kokoa ~1-2l. Pullot ovat suhteellisen pieniä ja näinollen periaatteessa saisi vaikka sinne ammuslaatikkoon. Oikeanlaisella regulaattorilla paineetkin saisi sopivaksi.

Noh, jos tuon nyt joku saisi väsättyäkin niin silti ampuminen ei taida onnistua ihan millä vain: ajatelkaa jos ammutte pahvimukia valtavan paineen avulla sehän pyörähtää väärin päin ennen kuin kerkeää kissaa sanoa. Eli panoksen pohjaan täytyy laittaa jotain painoja että pysyisi vähäkään aikaa pystyssä ja jos laitatte taas liian raskaat painot se ei pyörähdä väärin päin ollenkaan eli tässä hommassa on muutakin kehiteltävää kuin itse heitin. Mutta onnea vaan kaikille jotka tätä yrittävät tehdä.

Hmm tässä rupesin miettimään, että helpoin tapa tehdä heitin olisi mallintaa 120mm heitintä, koska tässähän on käsilaukaisu narulla, eli kranaatti ei lähde putkesta ennen, kuin nykäiset narusta. Sinänsä 120 heitin on huono mallintaa että se on helvatan iso ja oikeassa on ajopyörästöt sun muuta. Eli helpoin olisi varmaan se 81mm heitin, mutta 120mm laukaisukoneistolla. Eihän kaiken tarvitse olla justiinsa eihän?

Itse ainakin lähtisin ajatuksesta, missä heitin toimisi paineilmalla ja paineilmapullo kätkettäisiin heittimen vieressä lojuvaan kraattilaatikkoon (helppo tehdä itse ihan oikean näköinen) Tässä vaiheessa moni varmaan miettiin, että " eihän se ole yhtään niinku oikea, ku siinä menee letku heittimen ja laatikon välissä" mutta jostainhan on tingittävä ja jos ajattelee kokonaissuutta tuliasemissa, niin ei se yksi letku sitä pilaa. Venttiileistä sun muista en osaa sanoa juuri mitään, mutta jos ajattelee millainen "lukko" 120mm haittimessä on, niin venttiilinhän tulisi olla suunnilleen sellainen jonka saa auki vetämällä ja kun päästää irti se sulkeutuu.

Toivottavasti joku sentään tajusi ajatuksen kulustani jotain. Vilkkaan viikonlopun viimmeisillä lomatunteina ajatus ei välttämättä kulje niitä kaikkein suorimpia latuja.

ps. Niin ja koelaukausten kranaatiksi ottaisin luultavasti 0,5 litran limukkapullon ja muokkailisin sitä tarpeentullen.