Luin tossa jotain juttua kustomeista ja joku oli väsännyt dessun toimimaan Co2:lla. Puhuttiin myös paineilmasta. Itse en asioista paljoakaan tiedä, mutta kiinnostavalta kuulosti. Houkutteli etenkin tuo paineilma hintansa takia (käytössä, ei rakentamisessa) .
Voisikohan joku viisaampi kertoa tässä näiden kahden (tai kolmen) käyttövoiman hyviä/huonoja puolia. Se kun ei ketjusta selvinnyt.
Ajattelin siis väsätä kaasuaseen lippaaseen letkun, jonka toinen pää on tetsareissa pullossa tms. vastaavaa.

Ilmalla ammut ainakin vähemmän laukauksia yhdellä täytöllä, koska se ei tiivisty yhtä tiiviiksi kuin CO2.

Paineilmaa et voi käyttää aseesi lippaissa, sillä niiden tilavuus on aivan liian pieni. Täyttämällä paineilmaa lippaaseen saat suunnilleen saman efektin kuin täyttämällä lippaan kaasupullo oikein päin. Paineilma pitää saada varastoitua kohtuu suureen tankkiin ja kovaan paineeseen, että sitä voi käyttää aseissa.

Nestekaasun toiminta kaasuaseissa perustuu nimenomaan kaasun nesteytymiseen. Siksi lippaat täytetään ylösalaisin, että kaasu saadaan lippaaseen nesteenä. Iskurin aukaistessa venttiili kaasu palaa jälleen kaasuksi eli kaasuuntuu ja tekee aseen vaatimat työliikkeet. Kaasua mahtuu luonnollisesti paljon enemmän samaan tilaan jos se on nesteenä.

Kahdeksan barin paineilma kompurasta ei riittänyt Hfc:n täysmetalliselle Dark Hawkille luistin liikuttamiseen, kun taas hfc134a riittää juuri ja juuri pelikäyttöön +20 asteessa. Mutta mitä mahtaa paine olla esim. sukelluksessa käytettävissä "happipulloissa"?

Siis sen aikaisemman letkupullojuttuviritelmän pointti oli just se, ku lippaaseen ei mahdu tarpeeks.

Mitä sukelluspulloon tulee... Se on ymmärtääkseni vähän kömpelö, mutta teoriassa (ymmärtääkseni) sama on jos hankkii alempana mainostetun paint-ball -pullon.

(Käyttö)Pullonhan (3000psi/200bar) saa siis 85€
- mukana preset-regulaattori
- 0,8l/1,1l eli mukana raahattava.
Pitäskö ottaa matala- vai korkeapaineregulaattori? (ero?)

sit joku sukelluspullo tai vastaava iso "pankkipulloks" (vai mikskä ne painttaajat niitä nimittää).

98€ paineilma täyttölaitteeseen (missä välissä tätä hyödynnetään?)

ja liian kallis kompressori
tai
pankkipullon täytöt jossaki sukellusliikkeessä/paloasemalla/tms.

Noi tuotteet katoin Sissoksen verkkokaupasta
(http://sissos.shop.wosbee.com/PublishedService?frontpage=true).



Toimiiko se oikeesti sillä tavalla että pankkipullo täyteen ja pelipaikalle. Sielä sitte täyttäis pienen pullon (liittimet?) ja pullo lippaaseen kiinni letkulla.
- joku sopiva letku
- adapterilukitusventtiilitiiviste -mitkälie letkun kumpaanki päähän (pulloon & lippaaseen)?



p.s. btw mitä nää 200bar ja 3000psi merkkaa? siis varmaan painetta, mutta voiks nämä jotenki "sisäistää" helpohkosti.

p.p.s. Onks tos sit jotain, et pitää esim. silikoonata useemmin tms. ku noissa norm. airsoft-kaasuissahan on jotaki, mitä yleiskaasuista puuttuu (oliko silikoniöljy vai mikä?).

p.p.p.s. taidan kysyä samoja juttuja vielä "veljeslaji" painttiksen puolelta.

Kun kerrot painttaajille, että haet 80-120psi paineita, niin alkavat ymmärtää. Painttivehkeissä käytetään paljon isompia paineita, joten sopivan pieneen tarkasti pystyviä regulaattoreita voi olla, ainakin Suomesta, vähän hankalampi hankkia. Todnäk helpommin ja parempaa saa suoraan jenkeistä tilaamalla, mutta silloin pitää tietää täsmälleen, mitä hakee.

200bar/3000psi kertonee pullon maksimipaineensietokykyä, eli kuinka paljon ilmaa sinne saa pumpattua.

Paineilmaa voi käyttää nimenomaan niin, että kytkee paintista tutun "remoten" (eli kokonaisuuden, jossa on pullo, regulaattori, letku ja välissä perhanasti liittimiä) pyssyyn kiinni, yleensä tekemällä kaasusäiliöön reiän ja siihen sopivan liittimen.

Paineilma antaa tasaisen paineen, äärettömät tehot ja toimii talvella (siis itse kaasusysteemi, useimmat airsoft-aseet eivät silti toimi kunnolla talvella). Huonoina puolina on koko homman mahdoton hankaluus - selässä kannettava säiliö, jonka päädyn tekniikkaa pitää varoa, pyssyssä kiinni oleva letku, lippaanvaihdon hankaluus tai mahdottomuus (jos kaasusäiliö on lippaassa), alan tietotaidon puute Suomessa, jnejnejne.

Airsoft-aseet käyttivät ennen ulkoisia kaasulähteitä, hiilidioksidia ja paineilmaa. Nyt niitä tekee vain muutama erikoisuudenhakuinen firma, joiden pyssyt eivät ole ensisijaisesti pelikäyttöön. Siitä voi päätellä homman fiksuutta.

Asialle omistautuneiden nettisaitti: http://www.classicairsoft.com

Kiitos! pitää miettiä vielä...

Hyvä 10-300psi regulaattori löytyy Palmersin valikoimasta, joka myös omasta CO2-härvelistäni löytyy.

CO2 on siitä hyvä, että sen ominaispaine pullossa on pienempi kuin paineilman, sillä hiilidioksidikin on pullossa nesteenä. Sen kanssa ei siis tarvitse kuin yhden regulaattorin kun taas paineilma vaatii ensin tujumman regun, joka laskee paineen ~300psi tasolle ja sitten vielä perään toisen, jolla paine säädetään pyssylle sopivaksi.

Hiilidioksidin huonona puolena on taas sarjalla kohtalainen kylmeneminen ja sen asetta likaava ominaisuus, mutta itse CO2 "rigi" on halvempi hankkia kuin paineilmalaitteisto. Hiilidioksidia täyttää ainakin sammuttimia huoltava liikkeet ja tietysti suurinosa painttiliikkeistä.

onko toi Co2 siis halvempaa käyttää kuin hfc134?

Aikanaan CO2-laitteistoa rakennelleena voisin varmaan pari sanaa sanoa (joskin olen tästä tainnut aikaisemminkin kirjoittaa):

Ei kannata haaveilla, jos ei ihan välttämättä joko tarvitse (=omista klassikkopyssyä) tai nauti rakentelusta ja säätämisestä. Ei tule halvaksi, ei kovin toimivaksi, eikä lisää nykyaikaisiin sähköaseisiin/greengas-toimisiin kaasupyssyihin nähden pelitehoa.

Ja näin siis CO2:lla, paineilmalla tulee kustannuksia vieläkin enemmän, vaikka täyttö saattaakin olla vähän halvempaa. Maksoin muistaakseni remote-laitteistosta (pullo, liittimet, regulaattori, letkut) jotain luokkaa 200-300 euroa, sillä rahalla saa aika pirun monta kaasupulloa. Ja sain kamat aika halvalla.

Vähän lisää löytänee kirjoittamastani KWC M16 Shortyn arvostelusta, löytyy aserekisteristä. Siinä tosin on syytä ottaa huomioon että se on kirjoitettu joskus 2000-luvun alkupuolella - sähköaseiden tekniikan ymmärrys ja aseiden luotettavuus ovat kehittyneet jonkin verran.