Konepistoolimies oli usein ryhmän johtaja, joka kantoi mukanaa mm. kiikareita, pilliä, karttalaukkua, piikkilankasaksia yms. roinaa.

A-raamia, eli Gefechtsgepäck für Infanterie Schützenkompanienia, kantoivat teoriassa "kaikki" jalkaväen miehet. Mitään sääntöä sille, kuka sitä kantoi ei varsinaisesti voida antaa, sillä nämä olivat loppujen lopuksi aika harvinaisia. Ideanahan niissä on kantaa välttämätön, mikä ei mahdu leipälaukkuun, mutta on liian pientä kannettavaksi Tornisterissa.

Tornisteri on reppu. Sitä käytti kaikki, kun ne hiippaili paikasta A paikkaan B. Reput jätettiin hyökkäyksen aikana taakse huoltomiesten vaivoihin pyörimään, eikä niitä käytetty tappelussa.

Vartiomies piti päällään taistelu- tai muuta varustusta, käskyn mukaan.

Itselläni on tällä hetkellä tuommoinen ruotsalainen puku. Olen vain poistanut takataskut ja vaihtanut napit. Napit olivat alunperin messingin väriset joten maalasin ne harmahtavalla oliivinvihreällä. Merkit puvusta löytyy (SS).

No hyh, vähän ku käyttäis BW-pukua vietnamissa.

...jostain on kuitenkin alettava, aina voi parantaa. Joo joo, on niitä oikeanmallisiakin saatavana helposti, mutta ihan kaikilla ei ole heti kättelyssä varaa investoida moisia summia kamppeisiin.

Niinno, jos mä ostan 20e takin ensin ja sitten myöhemmin kalliimman takin, niin mun logiikan mukana siihen menee enemmän rahaa. Varsinkin niin tärkeässä jutussa, kuin puku, ei kannata mennä siitä mistä aita on matalin. Se on kypärän lisäksi se näkyvin osa sun varusteista ja sen vääryys näkyy _kauas_.

Kiinasta esim. saa takkeja n. 40 euroon Suomeen toimitettuna. Ei luulisi olevan rahasta kiinni. Jos ei ite pysty, voin vaikka diilata ja ottaa omaan taskuun siitä vähän pengor.

Tietyn mallin mukaan varusteiden keräily on vähän semmosta, et tekemällä miten sattuu ei kuitenkaan päädytä minne pitäisi, eikä köyhän kannata

Totta omalta osaltaan tuokin. Pitemmän päälle kustantaa enemmän, vaan kaikilla nuorimmilla harrastajilla ei vain ole alkuun resursseja riittävästi. Ja osa aloittelevista harrastajista saattaa olla myös vielä kasvuiässä, joten puvun vaihto voi joka tapauksessa tulla eteen yllättävänkin äkkiä. Toista on lähemmäs täysikasvuisilla, joilla on jopa omaa rahaa käytössä. Itsellänikin on ajoittain ns. "finanssipoliittisia" ongelmia haluamieni romppeiden hankkimisessa, enkä ole mitenkään niin nuori enää, Volkssturm on kai seuraava osoitteeni.
Vääryys varusteissa näkyy kauas, mutta niin näkyy moni muukin seikka, esim. "lapsisotilaat". Oma maailmani ei ihan kaadu ruotsintakkien vuoksi.
Totta kai on hyvä jos pystyy aloittamaan varusteiden keräämisen "oikeasta päästä", mutta aina voi silti korjata asiaa myöhemminkin, kun rahkeet asiaan riittävät. Ja hyvä, että on tavarantoimittajia.

Jos on helvetin kova jätkä, voi RU-puvusta tehdä tosi hyvän näköisen repron. Tosin PALJON pienemmällä vaivalla kerää sen satasen ja ostaa vaikka Sturmin repron (tai tilaa Kiinasta). RU-sarkahousuthan ovat pienellä muuntelulla ihan hyvä hätäkorvike.

Housut nyt menee vielä ihan helposti, niistäkin ei juurikaan näy mitään takin ja säärystimien (tai saappaiden) alta.

Eikä tarvitse välittää jos takki ja housut ovat eri sävyä. Kivenharmaita housuja oli ehditty tekemään ennen sotaa vaikka kuinka pirusti ja niitä jaettiin sotilaille älyttömät läjät (Feldgrautakin oli miljuuna eri sävyä).

Mistähän? Itse en ainakaan tällaiseen puljuun ole törmännyt. Tai sitten olen vaan liian nuori harrastaja.

Hähä, secrecy is our weapon.

Roskaa, sulla on työsopimus

On se väärien varusteiden käyttö sitten siitäkin kiinni, että missä porukassa alottelee harrastustaan. Viikonloppupeleissä ja muiden yhtä huonosti varustautuneiden kanssa pelleillessä pääsee varmaan ihan hyviin fiiliksiin ru-puvullakin. RU-puku maksaa yhes varuste lekas yhdeksän euroa, joten ei se niin suuri raha ole hukkaan heittää, jos sen sijoittamalla saa intoa alottaa kunnon varustuksen keräily.

Kyllä mulla ennen oikeanmallista sarkapukua oli kypärä ja tetsarikin aika hyvällä mallilla. Meidän retropelleily lähti aika huonoilla varusteilla, enkä mä jäänyt niihin käytettyjä rahoja paljoa itkemään. Ilman niitä tuskin olis tultu näin pitkälle.

Siinä pitää vaan ru-puvulla muistaa, ettei ala itkemään, jos ei pääse sellaseen peliin, johon haetaan vähän korkeempaa tasoa varustuksessa.

Ainii perkele, unohdin jo sen sopparijutun.

Unohtakaa, en diilaa teille mitään Varustelekasta saa halvalla (ja parempilaatustaki)!

EDIT: Mulla on ollut alusta asti korrekti puku ;<

No ehkäpä, mutta ompahan sinnepäin. Ajattelin että ostan "oikean" puvun sitten kun en kasva enää pituutta (olen tosin nyt jo 180cm, mutta...). Mutta menettelee tuo svenssonipuku sen aikaa . Juuri kuten "setämies" sanoi. Niin ja roska, parempi tuokin kuin ilman pukua, muut kamathan minulla on suht' kunnossa, kypäräkin on aito eikä sinnepäin (siis ei repro ). (jaakonpoika, tuo mun puku ei ole samanlainen kuin sen kumman varustelekan ( ) myymä puku (ainakin kuvasta päätellen), vaan siinä on ihan rintataskut ja "reisi/helmataskut" siinä takissa . Ja olen muokannut sitä jo aika tavalla oikean malliseksi). Ostan oikean puvun varmaankin tuossa loppukesästä, kun tiliä saan.

Noita ruottalaisia sarkapukuja on tosiaan kahta mallia, joista toisessa ei ole rintataskuja. Niitä on kaikissa ru-sarkaa myyvissä kaupoissa sekaisin. Eivätpä ne ruottalaiset rintataskut oikeaa mallia olis kuitenkaan..

Jos sulla on aito ja alkuperäinen saksalainen potta, kantsii nopeasti pistää se hyllylle ja ostaa repro, jota voit kolhia ja raiskata miten huvittaa.

Jepa jee, aitoa ei kantsi raiskata niin kauan kun se on kunnossa ja reproa saa. Repron voi tuhota huoletta.

Enhän minä nyt sitä tuhoa. Sitäpaitsi reprot ovat yleensä vähän väärän värisiä... Käytän aitoa, koska aito on aina parempi, kuten eräs sananlasku (?) kuuluu. Dekaalit siitä olivat jo kuluneet huitsin nevadaan, jäljet tosin näkyivät että sellaiset olivat olleet, laitoin uudet SS-lätkät.

Ja tipautit sitte roimasti kypärän arvoa.. No, harrastus kullakin.

Hahaa!
Ei kantsi puhuu jos ei tiedä

Yhtään ns. "väärän" väristä reproa en ole markkinoilla nähnytkään. Jos tulee yllätyksenä, voin kertoo sulle, ettei saksalaisilla ollut ikinä edes mitään varsinaista määrättyä värisävyä (vrt. jenkkien OD#3, joka sekin vaihteli), vaan useat kymmenet eri tehtaat maalasivat viitteellisen nimen mukaan "oikeimman" maalin kypärään. Vai tiedätkö itse, mikä on "oikea" feldgrau? (Tekisi mieli viitata ATF:n "are you khaki enough?-ranttiin). Näissä sävyt vaihteli tehtaiden sisälläkin ihan älyttömästi. Mä olen hypistelly käsissän niin tummanvihreetä, oksettavan kirkkaan vihreetä, harmaan vihreetä, harmaata kuin ihan ruskeaakin kypärää - pelkästään Heerin potista. Päälle kun lisätään WSS:n käyttämät lähellä mustaa olleet kypärät ja muut variaatiot, niin voidaan jo sanoa että mitään "oikeaa" väriä ei ole.

Reprokypärät voi myös maalata, saksalaiset kypärät on siitä kivoja että sisuksen saa pienellä vaivalla irti, ja esimerkiksi VLekasta saa ostettua niin purkissa kuin spraynä fiksun sävyistä Feldgrauta.

Tämän lisäksi aitoon kypärään uusien decaalien tunkeminen on vähän typerää... varsinkin kun suurimmassa osissa aitoja kypäriä niitä ei ollut (tupladekaalit poistuivat käytöstä jo vuoden 42 aikana, vähän myöhemmin se toinenkin). Vesisiirtodekaalit ei edes pysy hyvin.

Oletko myös 100% varma, että kyseessä on aito kypärä eikä ns. virokopio? Kannattaa muistaa, että oikeat kypärät liikkuvat 500 eurosta kärsineinä lähemmäs 1500 euroon hyväkuntoisina. Suurin osa näistä 200 euron yms. "oikeista" kypäristä on vain taitavasti vanhennettuja ja väärenettyjä kopiopottia.

Edit: Tsekkasin huvikseni hintoja, pientä viitettä

Kypärä 1: Grade 3,5 kypärän hinta 1072 dollaria, maali lohkeillu ja ruostetta ja sisus aika rough, kulunut decaali, harmaanvihertävä.

Kypärä 2: Grade 3,5 kypärän hinta 1310 dollaria, maali hyvässä kunnossa, ei paljoa lohkeamia, sisus ok mutta ilman leukaremmiä, kulunut dekaali, harmaanvihertävä.

Kypärä 3: Grade 4 kypärän hinta 835 dollaria, väri harmaansinertävä, ei dekaaleja.

Jne. jne. jne.

Kannattaa tutkia sivustoja http://www.german-helmets.com sekä http://www.germanmilitaria.com

EDIT2: Mitä tulee aidon käyttämiseen retroilussa, ei "aito on aina parempi" päde. 60-70 vuotta vanha militaria alkaa olla sen verran rapeassa kunnossa, että jos sitä käyttää metsässä pelleilyyn, päätyy sitä vain rikkomaan (nimim. pari pullohihnaa yms. rikkoneena). Tämän takia on fiksuinta pyrkiä metsäleikkeihin ostamaan sitä reproa, muutenhan voi tietysti keräilymielessä ostella aitoa kamaa.

Jaa, tuota en tiennytkään... Mutta jotenkin se harmaa väri ei oikein iske. Oma kypäräni on hieman sinertävää vihreänharmaata.

Ja on täysin aito kypärä. En ole ostanut, tullut perintönä (mistä lie lähtöisin? Sisällä kummiski saksan leimat/merkit), sota-ajalta on todellakin. Mutta melko hyväkuntonen se on, sisus vain tummentanut väriään. Ilmeisesti lojunut sodan jälistä hyvässä tallessa. Kypärä on muuten mallia 35-40 muistaakseni. Eikä ole ruostettakaan.

Kyllä minä niiden hinnat tiedän, mutta tämä yksilö on sen verran hyvässä kunnossa ettei se mene miksikään käytössä.

(niin, ja tiedän kyllä mikä on feldgrau , en ole mikään naski... anteeksi... aloittelija)

Viittasin lähinnä siihen, että väitätkö voivasi määritellä ns. oikean feldgraun, kaikki saksalaiset sotilasvaatteet ja kypärät kun olivat "feldgrauta" vuoden 39 jälkeen, virallinen ohje muistaakseni oli "harmaa, jossa vihreätä".

Kypärä kuluu käytössä. Se voi sulla olla vielä hyvässä kunnossa, mutta mites sun lapsillas? Nekin käyttää vähän lisää jne, 100 vuoden päästä se onkin jo rikki ja huonokuntoinen.

En kylläkään käytä kypärää sillätavoin, että ihan rupeaisin toden teolla tetsaamaan. Ja mitä mahdollisiin jälkeläisiin tulee, niin tuskimpa hekään sitä tuhoavat kun kertoo sen arvon, alkuperän jne. jne. Tetsatessa käytän sitten kenttälätsää tms. Ja yleensä kypäränkin kanssa maastopäällistä tai naamioverkkoa "suojana".

Ei maastopäällinen tai verkko suojaa kypärää kolhuilta ja naarmuilta.

No mutta vähän kuitenkin.

Yleensä olen sitä mieltä, että militariaa saa kurittaa, mutta AIDON sodanaikaisen saksalaisen kypärän käyttö kuulasodassa on aika hölmöä. Vaikka käyttäisikin sitä varovasti. Mitäs jos se tippuu syystä tai toisesta esim. terävän kiven päälle ja kolhiintuu pahasti? Mua ainakin vituttais siinä vaiheessa aika roimasti, koska hyväkuntoisen saksalaisen potan arvo on tosiaan aika huima, ja onhan se pala häviävää historiaa. Osta ihmeessä repro ja maalaa se vaikka uudestaan, mutta älä missään nimessä aitoa käytä kuulasodassa. Pystyisit myös tetsaamaan kunnolla ilman pelkoa aidon sodanaikaisen tavaran tärvelemisestä.

On kyllä aikomuksessa ostaa repro jossain vaiheessa. Enhän minä nyt hullu ole... Ja minulla ei ole tapana viskoa kypäriä mihinkään. Tuskinpa se nyt päässä pidettäessä menettää arvoaan, ja vaikka olenkin sen kanssa vähän tetsannutkin ( ), minun aikanani siihen ei ole tullut naarmun naarmua.

-kiitos paljon hyvästä vastauksesta.

Mutta vielä kysyisin, että oliko aliupseereilla mahdollisuus hankkia esim. pistoolia vyölleen?
Entä käyttivätkö nämä ryhmänjohtajat ja kenttäupseerit koppalakkia rintamalla?
Vai kuuluiko ne täysin ulosmeno varustukseen?

Etulinjassa korkeatkin upseerit käyttivät kypärää. Koppalakki ryhmä- tai joukkuetason käytössä olis hölmöimmän näköstä ikuna.

Joo, saksalaiset on siitä miehekkäitä, että ne ihan oikeasti käytti kypärää.

Koppalakkeja jaettiin vuoden 38-39 jälkeen AINOASTAAN upseereille, aliupseerit eivät siis saaneet enää koppalakkiaan. Aikaisemmin palvelukseen astuneet olivat saaneet M34 koppalakin miehistömallin, joka oli löysä sarkainen lakki, jonka kruunu oli vahvistettu alumiinipätkällä. Myös miehistö sai sellaiset juhlatilaisuuksia varten. Sodan sytyttyä niiden jakaminen kuitenkin lopetettiin ja ne olivat vielä pari vuotta äärimmäisen haluttua kamaa aliupseerien joukossa - niitä jopa teetettiin omalla rahalla. Kuvista voi kuitenkin huomata, että vuodesta 42 eteenpäin niitäkin näkyy vähemmän ja vähemmän, vanhojen hattujen hajotessa ja M43 hatun tultua muotiin.

Mitä tulee pistooliin vyöllä, ei aliupseereilla ollut mitään erityistä mahdollisuutta sen hankkimiseen. Pistoolit oli varattu upseereille ja erikoismiehille. Kannattaa muistaa, että kun aseistetaa 18 miljoonaa miestä, ei siinä paljoa voi jakaa vapauksia ja pyssyjä. Ryhmässä konekiväärin kakkosampujalla oli pistooli ohjesäännön mukaan, mutta kyseinen jantteri sitten oli muuten ilman asetta (kivääriä), tosin käytännössä pistoolista hankkiuduttiin eroon (vaihdettiin) ja tilalle hankittiin kivääri.

Apua tarvittaisiin. Projektina olisin niinkin yksinkertainen, kuin Stielhandgranate M24:sten sorvaaminen puusta.

Koko päivän googlepainin jälkeen en onnistunut löytämään netistä kunnollista piirrustusta eri osien halkaisijoista, joten viitsisikö joku repronaatin omistaja ottaa työntömitan käteensä ja tehdä kansalle jaettavaksi piirrustukset, joiden avulla sorvata 1:1 kokoisia ja mallisia muusinuijia?

Ei ollut edes vaikeaa löytää Googlella
Suora lainaus sivulta: http://www.pkymasehist.fi/kasikranaatit.html

"Kranaatin paino on 480 g ja pituus 35,6 cm. Itse panoksen pituus on 7,5 cm ja halkaisija 6 cm. Räjähdysainetta se sisälsi 165 g."

Ja jos varren paksuutta mietit, niin tee siitä n.32mm paksu keskeltä (sopiva kädelle) ja vähän paksumpi päistä, Tämä ei ole niin millin tarkka juttu (tässä tapauksessa). Tietääkseni puuvarren muotoilukin vaihteli jonkin verran erien ja tehtaiden välillä(Sen mitä olen kuvista nähnyt) Mutta varsi näytti suunnilleen tältä:

Kiitoksia vain. Löysin tosin tuon saman infon itsekin, hain lähinnä jos jollakulla olisi heittää viimeisen päälle tarkkaa piirrustusta mm. panoksen leveämpien osien halkaisijasta.