Terry kirjoitti:
Te voitte tietyt sanoa niin kuin haluat, tosi asia on se että mutuilun pohjallesi kerron teille, että DE-pistoolia saa kolmessa eri kaliiberissa.
Itseasiassa viidessä. .357 Magnum, .41 Magnum (välimalli, oli vain vähän aikaa myynnissä) .44 Remington Magnum, .50 Action Express ja .440 Cor-Bon (.50AE:n hylsy, .44:n luoti). Tuo .440 on DE-kalibereista kaikkein harvinaisin, jopa vielä harvinaisempi kuin .41 Magnum-välimalli.
Vaikka tunnekin Desert Eaglet jotenkuten, en tiedä varmaksi, saako tuota .440 Cor-Bonia enää nykyisin Desert Eagleen (todennäköisesti ei), ainakaan DE:n valmistajan kotisivut (
http://www.magnumresearch.com), eivät myy kuin Mark VII:tä kaliberissa .44 (Remington) Magnum ja Mark XIX:ää kalibereissa .357 Magnum, .44 (Remington) Magnum ja .50 Action Express. Eli nykyisin DE:tä saa vain kolmessa kaliberissa, kuten Terry huomautti. Kompastuin taas omiin löpinöihini.
Mannunvartija kirjoitti:
Voisipa sanoa, että Dessulla ei tee yhtikäs mitään. Liian iso potku ja kalliit patruunat tekevät siitä melko turhan. Hintaakin pyssylle tulee paljon.
Patruunoiden kalleudesta sen verran, että esim. .357 Magnumit maksavat n. 50 senttiä kappaleelta, joka on vielä melko kohtuullinen hinta, mutta .50AE:n patruunat maksavatkin jo n. 2€ kappale ja siitä ylöspäin, joten ei DE:llä ampuminen mitään köyhän hommaa ole. Nikkelöity Mark XIX .50AE Desert Eagle maksaa TERÄ-ASEkeskuksessa (
http://www.teraasekeskus.com) 1890€.
Tässä tulee nyt juuri sitä "kuulin joltain"-tietoa, mutta sanon sen nyt kuitenkin. Tuosta DE:n rekyylikäyttäitymisestä kuulin eräältä asekauppiaalta, että ei DE:n rekyyli muuten kovin kummoinen ole, mutta ase kuulemma missä tahansa kaliberissa muljahtaa ammuttaessa hassusti taaksepäin painavan luistin vaikutuksesta. Tosin TERÄ-ASEkeskuksen Desert Eaglen testivideossa DE:n rekyyli ei näytä läheskään niin hurjalta kuin olen aselehdistä lukenut ja aseihmisiltä kuullut. Kaliberi-lehden .44 Desert Eaglen artikkelissa Mark VII .44 DE:tä sanottiin jo lähes mahdottomaksi ampua, mutta se tuntui jo liioittelulta.
Eivät Magnum-patruunat yleisestikään ole mitään kovin pienirekyylisiä patruunoita. Kokemusta on .357 Magista Smith&Wessonin M19 Combat Magnum-revolverin muodossa, jossa oli kyllä kovahko rekyyli, mutta kyllä minä itse sillä tauluun osuin. Revolverit ovat tosin rekyylikäyttäytymiseltään tietääkseni aika kaukana itselataavista Magnum-pistooleista.
Pakko myöntää, että suunitelmissa on lupien hakemista Desert Eaglelle joskus kaukana tulevaisuudessa.
Ja mikäs se topicin artikkeli taas olikaan...
Lokki kirjoitti:
Montakohan kertaa tässä ketjussa pitää todeta, että puoliautomaattinen MP5 on liian pieni, jotta se olisi samassa kategoriassa rynnäkkökiväärien kanssa. Mutuilu on paha synti eikä sitä katsota hyvällä.
Mutta jos MP5:ssä on vain kertatulta ampuva koneisto, kiinteä perä ja pitkä piippu (em. Brügger & Thometin tapauksessa 425mm), niin sehän on jo lainopilliseti kivääri. Ainakin Brügger & Thometia käsitelleen artikkelin mukaan. Tosin aika hassua, että 9mm patruunaa ampuva ase voidaan luokitella kivääriksi, MP5:kin on patruunansa (9x19 Para) puolesta valovuosien päässä esim. RK:sta (7,62x39).
Anteeksi jälleen ylipitkästä off-topicin jauhamisestani. Toivottavasti tuossa tekstissä oli jotain asiaakin. Kiitos ja kumarrus.