AGM Sähköviritteiset ANGS/tuntematon Sähköviritteiset Sähköviritteiset Armalite M15A4 Rifle Craft Apple Works Kaasutoimiset DBoys Jousitoimiset Hudson Kaasutoimiset ICS Sähköviritteiset KSC Kaasutoimiset Glock 19 Kuan Ju Works Kaasutoimiset Kaasutoimiset KWC Kaasutoimiset Marushin Jousitoimiset Mauser Kar98K SSB Kaasutoimiset M1 Carbine MAXI Maruzen Jousitoimiset APS-2 Extra Kaasutoimiset H&K MP5K A4 Kurz Sun Project Jousiviritteiset Tanaka Kaasutoimiset Jousitoimiset Benelli M3 Super 90 Kaasutoimiset Beretta Tactical Master Sähköviritteiset AK-47 Sähköviritteiset pistoolit TOP Sähköviritteiset M60 DX UHC Jousitoimiset Western Arms Kaasutoimiset |
Viimeksi päivitetty
KWA->KSC Kuten KWA:n artikkelista voi lukea, firma tekee lähinnä KSC-klooneja. Lukekaa artikkelia siis kuin lukisitte KSC:n pyssystä - artikkeli on kirjoitettu aseen klooninomaisuus huomioon ottaen. Oikea Cz Tsekkoslovakia on se Varsovan liiton jäsen joka pisti vastaan Neuvostoliiton tasapäistämiselle aseteollisuuden puolella. Se ei hyväksynyt suoraan liiton standardikamaa, vaan kehitti esimerkiksi SKS:n ja AK:n pohjalta omat, omaperäiset ratkaisunsa. Valtion asetehdas, Ceska Zbrojovka, on etenkin Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen saanut laajan suosion myös länsimaissa tehden laadukkaita mutta silti halpoja aseita kaikkiin tarkoituksiin. Cz75 on firman ensimmäinen ainakin suurta suosiota suosiota saanut pistooli kaliiberissa 9x19mm Parabellum. Ensimmäinen versio tehtiin yllättävästi vuonna 1975. Toinen, vahvistettu versio tuli vuonna 1980 ja tätä KSC:n pyssykin imitoi. Ilmeisesti ase on sama kuin firman tämänhetkinen tuotantomalli Cz75B. Nykyään kaikissa firman pistooleissa on liipaisinkaari muotoiltu kaksikätistä otetta varten, toisin kuin KSC:n pyssyssä.
Perusteet ostolle ja paketti Minua viehätti aseessa sen karu, vanhanaikainen ulkonäkö, itäblokki-leima ja taktisesta muovikuulamuodista edukseen erottuva hienostelematon käytännöllisyys. Lisäksi KSC:n pyssynä se tuskin osaisi olla huono, vaikka KWA:n kloonina sen hankinkin. KSC on tehnyt aseesta kaksi versiota. Ensimmäiseksi tehty edustaa myöhempää Cz75-mallia, joka ainakin ulkonäöltään ja mitoiltaan vastaa nykyistä tuotantomallia Cz75B. KSC on nimennyt aseen Cz75 Second Versioniksi. Siinä vuosi sitten firma pukkasi ulos tuotoksen nimeltä Cz75 First Version, joka esittää aseen aivan ensimmäistä mallia, jota valmistettiin 1975-1980. Vaikka esikuva onkin heikompi, on KSC:n malliin tehty parannuksia. Luistin ja rungon viimeistely on tosin kammottava, ase kiiltelee kuin mikäkin korealainen vemppu. Kakkosversion valitsin koska kauppa ei muuta myynyt. Jälkeenpäin en ole valintaa katunut, 2nd Version on tosiaan paljon paremman näköinen sekä pinnan viimeistelyltä että muodoltaan. Ase ei kuulu KWA:n viralliseen linjaan vaan firma taitaa tehdä sitä "salaa". Veikkaanpa että pyssy on samaa kamaa kuin WGC:ssä myytävät Taiwan versionit. Laatikon pahvikuori on KSC:n, johon KSC:n logojen päälle on liimattu KWA-tarrat. Laatikon styroksiosa on suunniteltu kaikkien KSC:n pistoolien käyttöön ja tästä seurauksena aseelle tarkoitettu reikä siinä on erinomaisen erikoisen näköinen, mutta ase pysyy siinä moitteetta heilumatta, vaikka tilaa onkin enemmän kuin tarpeeksi. Ase kouraan ja rakennetta katsomaan Laatikosta katseli takaisin yllättävän linjakkaan ja hienostuneen näköinen pistooli. Pinta on hillityn matta tummanharmaa, antaen erittäin uskottavan vaikutelman metallista. Piippu, kammio sekä liipasin ovat "kromattuja", ja tätä aluksi suuresti kavahdin näkymän muistuttaessa korealaisia vemppukivääreitä, jossa metalliosia mainostetaan samanmoisella värillä. Tsekin kromiosat ovat lähemmälti tarkastellessa muovia, mutta mieltä rauhoittaa tieto siitä, että lienevät osat täsmälleen samannäköiset aidossakin - "kromaus" on erittäin uskottavan näköinen. Työn laatu on erinomaista. Joka osa sileä ja tasareunainen, eikä saumoja löydy niin mistään. Kahvalevyt ovat mustaa, kiiltelevää muovia ja toinen niistä heiluu kiristämisyrityksistä huolimatta. Tähtäimet ovat sotilaspistoolin malliin karut ja ilman säätömahdollisuutta. Minkäännäköisiä tummaa taustaa vasten tähtäystä helpottavaa maalaustakaan niistä ei löydy. Metalliosia ei kahvalevyja lukuunottamatta täysin metallista asetta esittävässä pyssyssä ole ulkona montaa. Sisältä metallia ovat kuitenkin kaikki muu paitsi piippurakenne ja suutin sekä suuttimen takana oleva mäntärakenne/mikälie. Ase purkautuu täsmälleen niinkuin esikuvansakin ja sisuskalutkin ovat hyvin paljon samannäköisiä. Purkaminen aloitetaan irroittamalla lipas. Sitten vedetään luistia sen verran että luistin ja rungon merkintäviillot kohtaavat. Nyt työnnetään luistin palautusvipu ulos reiästään, jonka jälkeen luisti irtoaa vetämällä se etukautta ulos. Luistista saa ilman työkaluja noukittua palautusjousen ohjaimineen sekä piipun. Toiminta Ase toimii niinkuin esikuvansa ja yleensäkin suunnilleen niinkuin useimmat kaksitoimiset blowback-pistoolit. Siis: ase laitetaan ampumavalmiiksi syöttämällä lippaaseen kaasu ja kuulat, jonka jälkeen lipas syötetään aseeseen. Lipas toki menee sisään luisti edessäkin, mutta kuulansyöttöosat osuvat silloin suuttimeen. Periaatteessa aseen pitäisi kestää tämä, mutta varmuuden vuoksi kannattaa vetää luisti taaksen ennen lippaan sisään lyömistä. Lipas sisällä luisti sitten päästetään eteen (tai nykäistään taakse ja päästetään eteen, jos se ei jo ollut takana) jolloin ase lataa kuulan piippuun ja virittää iskurin. Nyt liipaisinta painamalla ase laukeaa. Liipaisimen painamisen lisäksi voi aseen varmistaa ja iskurin laskea puoliväliin. Tietenkin lippaan voi myös irroittaa ja vireen sen jälkeen purkaa. Liipaisin on todella kevyt ja mukava käyttää yksitoimisena - parempi kuin kokeilemassani WA:n Para-Ordnancessa. Kaksitoimisenakin se on parempi kuin Maruin vanhemmissa NBB-halpiskaasuissa. Sekä aseen mukana tullut että lisäksi ostettu toinen lipas ovat uudempaa, Cz75 1st version -mallille suunniteltua mallia. Tässä kohtaa on vaikea sanoa josko KSC:n aseissa tulee alkuperäismallinen lipas vai tulevatko kaikki Tsekit uudemmanmallisella lippaalla. Kustannustehokasta se on, mitäpä hyötyä on periaatteessa yhteensopivia lippaita pitää tuotannossa kahta mallia samaan aikaan. Hoppia säädetään niin kuin firman Glockeissakin, hylsyportista mukana tulleella työkalulla piipun alkupään säätörengasta kääntäen. Luisti taakse lukittuna työkalu ei yletä säätöloviin, mutta pakkoko sitä luistia on aivan taakse vetääkään. Käytössä Pelitilanteessa aseen muotoilua kiittää. Vehje menee yllättävänkin ahtaaseen koteloon ja sen muotoilu käytössäkin on sellainen, että sillä tähtää lähes luonnostaan. Rajuissa sisäpeleissä on monta kertaa tullut heittolaukauksella osuttua vain muutaman nyrkin verran näkyvillä olevaan vastustajaan. Lipas on pari kertaa tippunut kesken pelin. Ehkä olen painanut vahingossa vapautusnappia, kun en ravistelemalla tai kolistelemalla sitä saanut millään irtoamaan. Lippaan pohjalevy on ohut ja helposti taipuva ja parin maakosketuksen jälkeen se olikin niin soiro, ettei lipas enää mennyt aseeseen kunnolla sisään. Tästä suivaantuneena vääntelin pihdeillä levyä niin että varmasti menee sisään ja että levy ei varmasti enää irtoa. KSC:n tyyliin aseessa ovat tehot kohdallaan ja kantomatka suunnilleen Maruin sähköpyssyn verran. Äärikantamalla tarkkuus kuitenkin lyhyen piipun ansiosta heittää, ja kaasuaseen tehovaihtelu muutenkin vähentää sen käyttöarvoa äärikantamilla. KSC:n aseet on kaikki suunniteltu HFC134a-kaasulle. Silti ne ovat yleensä Japanialaisiksi tosi kestäviä ja HFC22 toimii niillä suoraan tai pienillä muutoksilla. Kunnon suomalaisena en minä aio alempitehoisiin kaasuihin sortua vaan selvitän aseyksilöni kestävyyden HFC22:n kanssa. Tähän mennessä noin 600 laukausta on mennyt ongelmitta, eikä aseessa ole näkyviä vaurioita. Teen päivityksen tähän artikkeliin sitten kun olen käyttänyt asetta paljon tai kun se on hajonnut. Luisti rävähtää taakse melko nopeasti ja potku on kova. HFC22 -kaasua käyttäessä on mielessä koko ajan pelko aseen hajoamisesta. Tätä ehkäisisi vahvempi palautusjousi, mutta sellaisia ei ole saatavilla. Puskurin lisääminen alkuperäisjouseenkaan ei onnistu, sillä luisti ei silloin liiku tarpeeksi taakse, ja jousi pitää inhottavaa ääntä luistin liikkuessa. Erityisiä kylmenemisongelmia ei pelitilanteissa ole ilmennyt. Tehotkin säilyvät aina viimeisiin laukauksiin saakka, kaasu loppuu monesti yllättävän töksähtäen - vaikka yksi tai kaksi viimeistä laukausta ovatkin hiukan vajaatehoisempia, ei niitä välttämättä pelitilanteessa hoksaa. Tuomio Minua ase tyydytti erinomaisesti. Halpa, tyylikäs, hyvin tehty ja toimiva. Kaasublowbackien sarjassa sitä parhaimmistoa. Päivitys 7. heinäkuuta 2004 Vuoden päivät ovat menneet artikkelin kirjoittamisesta. Aseessa ilmeni paljon lippaan tippumista, jota, kuten sanottu, tapahtuu kumulatiivisesti - mitä vänkyrämpi lippaan pohjalevy on, sitä huonommin se pysyy kiinni. Eräänä sisäpelikertana ase kävi monen ihmisen käsissä, jotka osasivat vielä vähemmän varautua lippaan tippumiseen. Sen jälkeen lippaan syöttöreiän pääty heilu pahasti, eikä aseessa riittänyt teho kunnolliseen toimintaan. Syyksi paljastui kaasukammiossa olevan päätyä paikallaan pitävän tapin katkeaminen. Sain tässä jokin aika sitten viimein aikaa ja intoa tarpeeksi vaihtaakseni kahdesta rikkinäisestä lippaasta osat yhdeksi ehjäksi. Ensimmäisessä kokeilussa, onneksi ruohikolla, lipas jo irtosi - siis täysin suoralla pohjalevylläkin varustettuna.
Valtteri Jaakonpoika |